”Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi. Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: ”Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan.” Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: ”Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme.” Ja Mooses rukoili kansan puolesta. Silloin Herra sanoi Moosekselle: ”Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon”. Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.”  (4 Mos 21:4-9)

Erämaan kasvuprosessi

Jumala oli väkevällä kädellään ja monen ihmeen kautta vapauttanut Israelin kansaa Egyptin orjuudesta ja nyt he olivat matkalla luvattuun hyvään ja tilavaan maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä (2 Mos 3:8). Neljäs Mooseksen kirja kertoo pääasiassa 40 vuoden erämaavaelluksen aikaisista tapahtumista. Se kertoo kivuliaasta kasvuprosessista, epäuskoisesta ja tottelemattomasta laumasta orjia, joka kypsyy kansaksi valmiina ottamaan haltuun luvatun maan. Samalla tavalla omassa elämässäni tarvitsen tätä kasvuprosessia: olen epäuskoinen ja mietin välillä missä Jumala on ja miksi Hän viivyttelee lupauksiaan (vai odottaako Hän minua)?

Purnaamisesta kiitollisuuteen

Erämaassa kansa oli kyllästynyt “tähän huonoon ruokaan” ja olosuhteisiin. Kuinka usein myös me purnaamme olosuhteista sen sijaan, että olisimme kiitollisia siitä mitä meillä on. Voimme purnata työstä, seurakunnasta ja ihmisistä, jotka ovat ympärillämme. COVID-19 aikana monet itsestään selvät asiat elämässämme ovat uhattuina. Nyt saatamme alkaa arvostaa asioita, josta vielä muutama kuukausi sitten halveksimme.

“Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. (1Ti 6:6)”

Kriisin kautta kasvuun

Kun katson tätä Israelin kansan kasvuprosessia erämaassa, mietin COVID-19 kriisiä. Toivon sitä, että selviämme jotenkin tämän ahdingon läpi ja kaikki palaa ennalleen nopeasti. Entä jos Jumala voi kasvattaa meitä tämän kautta? Mitä jos opimme tämän kautta arvostamaan niitä ihmisiä ja läheisiä, joita emme näe. Entä riskiryhmään kuuluvat omaisemme, jotka ovat vaarassa? Voin myös oppia arvostamaan mahdollisuutta työpaikkaan.

Mitä jos oppisimme tämän kriisin kautta luottamaan Jumalaan enemmän ja kasvaisimme rukouksessa, sanassa ja Hänen tuntemisessaan? Kun alan ajatella Jumalan mahdollisuuksia, näen, että tämä kriisi voi kasvattaa ja vahvistaa meitä.

Rokote ja ilouutinen

Tällä hetkellä koko maailma odottaa epätoivoisesti rokotetta COVID19 vastaan. Rokote on tällä hetkellä ainoa toivo päästä takaisin “normaaliin” elämää ja voi tuoda suojan tautia vastaan.

Useat ihmiset eivät tiedosta, että samaan aikaan meillä on liikkeellä toinen virus, jonka oireet ovat ilmeiset. Tämän viruksen kuolleisuus on 100% ja koko luomakunta on saanut jo tartunnan. Viruksen alkuperä on selvillä (käärme) ja pandemian “potilas nolla” on tiedossa (Eeva). Viruksen nimi on synti.

Hyvä uutinen (evankeliumi) on, että meillä on vastalääke tähän virukseen, joka on turvallinen ja parantaa 100% varmuudella.

Kun Israelilaiset erämaassa sairastuivat, Jumala valmisti parannuskeinon. Vaskikäärme tangon päässä paransi jokaisen, joka katsoi siihen. Miten upea ennustus Jeesuksesta, joka “tuli synniksi” (vaskikäärme) niin että jokainen joka uskoo (katsoo) Häneen, saisi elää.

”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.”  (2 Kor 5:21) 

”Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”  (Joh 3:14-16)

Meillä kristityillä on hallussa vastalääke maailman vaarallisinta ja tappavinta virusta vastaan. Tämä on meidän ilosanomamme. Mikä rikkomus ihmisiä ja Jumalaa vastaan se olisikaan, jos emme kertoisi tästä kaikille luoduille.

 

Siunattua työpäivää,

 

Andreas Wirth