Venäjä-foorumi kommmentoi uskonnon vainoja maassa

Kuluneen vuoden aikana paljon on puhuttu Venäjän kristillisten seurakuntien toiminnan vapaudesta. Kysellään, onko Venäjällä meneillään evankelisten seurakuntien jäjestelmällinen vastustus? Vaapaan Venäjän Foorumin paneelin edustajat kertoivat meneillään olevasta laajasta kampanjasta uskonnollisia vähemmistöjä vastaan.

Paneelin moderaattori Konstantinov kertoi paneelin tehtävästä seuraavasti:

– Loimme Venäjän eri alueiden aktivistien kanssa verkosto, jonka kautta saamme tietoja vainoista. Tähän paneeliin saimme alustavan raportin ja nyt seurakuntien edustajat kertovat vähemmistöuskontojen tilanteesta:

PANEELIN KESKUSTELIJA JA KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KIRKON PIISPA IGOR KNJAZEV

– Olen nähnyt Neuvostoliiton ajan ja sen, kuinka yllättäen uskonnonvapaus koitti vuonna 1988. Nyt kerään elämänkokemusta uskovien vainojen toisella kierroksella.

– Neuvostoliiton aikana kaikki oli yksinkertaisempaa. Sinut vietiin kuulusteluihin ja sanottiin, että olet yhteiskunnan hylkiö ja sinut pitää tuhota tai kasvattaa uudelleen. Se oli valtion politiikkaa ja sen käytössä oli valtava ateistinen propagandakoneisto.

– 1990-luvulla pienet protestanttiset ryhmät ja liikkeet kokivat syrjintää lähinnä kunnallisella ja alueellisella tasolla, mutta myös liittovaltion tasolla.

– Tämän päivän uskonnolliset vainot ovat hybridiluonteisia. Lainsäädännössä ja virallisissa keskusteluissa korostetaan uskonnollista monipuolisuutta ja uskonnonvapautta, mutta todellisuudessa olemme hyvin kaukana siitä.

– Vainojen uusi vaihe alkoi Jarovajan lain voimaanastumisella elokuussa 2016. Silloin käynnistyi uusi, systemaattinen uskovien vainoaminen. Tuolloin hallitus julkaisi valheellisen tiedotteen, jonka mukaan uusi laki kohdistetaan ainoastaan islamilaista radikalismia vastaan antiterroristisessa tarkoituksessa. Tilastoista näemme kuitenkin, että laista ovat saaneet kärsiä ennen kaikkea kristilliset protestanttiset uskontokunnat.

– Pienten kristillisten seurakuntien painostamista on ollut myös ennen Jarovajan lakia. Esim. vuonna 2010 olin pitämässä jumalanpalvelusta, kun miliisi ja sisäministeriön erikoisjoukot hyökkäsivät rynnäkkökivääreineen luterilaiseen kirkkoon Kalugassa. Tällaisissa tilanteissa on tapana sanoa, että kyseessä oli yksittäistapaus, eikä valtion politiikkaa. Todellisuudessa toiminta on kuitenkin tarkasti suunniteltua valtiokoneiston työtä. Se oli merkkinä, mitä tulee tapahtumaan.

JAROVAJA-LAIN VAIKUTUS VOIMISTUU

– Jarovajan lain voimaantulon jälkeen tapauksien määrä on moninkertaistunut. Kaava on yksinkertainen: Uskonnolliseen kokoukseen lähetetään henkilö, joka tekee myöhemmin ilmoituksen siitä, että häntä värvättiin lähetystoimintaan tai lahkoon. Tästä alkaa rikostutkinta ja prosessin eteneminen. Tämä kaava on toiminut jo 70-luvun Neuvostoliitossa.

– Tänään me näemme, että lainsäädännöllisellä tasolla virallisesti ilmoitetaan uskonnon vapauden olemassa olosta, mutta todellisessa elämässä ja ajankulussa huomaamme, että se on hyvin kaukana siitä.

On otettava huomioon se, että vallanpitäjät tekivät silloin sellaisen valetiedotuksen, jonka mukaan tämä uusi laki on kohdistettu ainoastaan islamilaista radikalismia vastaan eikä se millään tavalla tulee koskemaan protestanttisia kristillisiä yhteisöjä.

“ÄLKÄÄ PROTESTOIKO, KAIKKI HYVIN”

Ilmoitettiin suoraan: ”Teidän ei tarvitse pelätä, laki tulee toteutumaan Kaukasuksella antiterroristisissa toiminnoissa. Älkää pelätkö, teihin ei kosketa. Älkää protestoiko, kaikki on hyvin.” Protestanttinen yhteisö hyväksyi tämän kannanoton, jonka tähden sitten sai kokea kovia. Tilastot kertovat, että ennen kaikkea siitä saivat kärsiä kristilliset protestanttiset uskontokunnat.

Silloin me yritimme kertoa mahdollisemman kuuluvasti tapahtuneesta, mutta valitettavasti, sen tulkittiin satunnaisena paikallisena ylilyöntinä.

Kun  tapahtuu joku konkreettinen vainoaminen, sakottaminen, uskovien oikeudenkäynti, meillä on tapana puhua, että se ei ole valtion politiikkaa, se on vain joko tyhmä tuomari, lyhytnäköinen poliisijohtaja, joku yksittäinen virkamies jne. Mutta todellisuudessa se on valtiokoneiston työtä, joka on seikkaperäisesti suunniteltu, koordinoitu ja ohjattu.

Mitä koskee tilastotietoja. Jos menneen vuoden aikana oli asetettu syytteeseen 50 henkilöä, seuraavana vuonna heitä oli jo 500 ihmistä. Toisin sanoin tapahtui kymmenkertainen kasvu. 2018 vuoden tilastoja ei ole vielä käsitelty, mutta ne tulevat myös monikertaistumaan eikä vain muutamilla prosenteilla. Tämä valtiollinen koneisto lisää vauhtia ja pienten kristillisten seurakuntien vainoamisella alkaa olemaan jo laajamittainen luonne. Se on koskenut kaikkia protestanttisia yhteisöjä: baptisteja, hellintailaisia, evankelisia jne. Kaava toimii universaalisesti.

KOKOUKSIIN LÄHETETÄÄN PROVOKAATTORI

Tavallisesti uskonnolliseen kokoukseen lähetetään provokaattori tai agentti, henkilö jolla on määrätty tehtävä. Hän tulee sisälle, jos kokous on avoin ja on siellä läsnä. Sitten hän lähtee pois ja kirjoittaa ilmoituksen siitä, että häntä värvättiin lähetystoimintaan ja lahkoon. Sen jälkeen alkaa rikostutkinta ja prosessin kehitys. Tai saattaa käydä niin, että joku kutsui kotiinsa ihmisiä ja rukoili ennen ateriaa, jonka jälkeen joku vieraista kirjoittaa ilmoituksen siitä, että häntä värvättiin lahkoon. Se myös aiheuttaa rikostutkinnan.

Kaikki etenee tuttuun tapaan, mikään ei ole muuttunut Neuvostoliiton ajoilta. Syytetään psyykkisestä painostuksesta, psyykeen vaikuttavista aineista, psyykeen muuttamisesta jne. Tämä systeemi on toiminut jo 70 luvulla. Sen todistavat sen aikaiset uskonnonvastaiset propagandaelokuvat, jotka väittävät, että lahkoihin joutuneet ihmiset alistetaan psyykkiseen painostukseen jne.

– Meidän tehtävämme on ajatella tulevaisuutta ja miten poliittisen elämän tulevassa jaksossa uudelleen rakentaa uskonnollista elämää, miten voimme muuttaa lainsäädäntöä ja kuinka järjestää yhteiskunnallisen valvonnan tällä yhteiskunnallisella sektorilla. Tästä me tänään  keskustelemme ja teemme ehdotuksia.

PANEELIN KESKUSTELIJA BABTISTISEURAKUNNAN PASTORI JURI JEFIMOV

– Miten koemme seurakuntaamme kohdistuvat vainot? Silloin pitäisi kysyä, että mitä kokee Dzankoin kaupungin 70-vuotias vanhus, kun OMON:in erikoisjoukot kaatavat hänet lattialle? Me emme ole tehneet mitään pahaa, meillä ei ole aseita, emme edes osta lapsillemme aseleluja. Opetamme ihmisille rakkautta ja rauhaa. Miksi te meitä pahoinpitelette?

Vastaus oli, että te olette erilaisia, teidän kanssanne ei pysty sopimaan asioista. On baptisteja, jotka aikoinaan puoluesihteeri Khrushovin aikana, vuonna 1961, eivät suostuneet sopimaan vallanpitäjien kanssa, mutta miksi nykyään painostetaan uskovia, jotka eivät ole politiikassa mukana?

– Näyttää siltä, että painostusta tapahtuu kaikkien riippumattomien yhteisöjen kohdalla. Kovempaa painostusta kokevat ne kansalaiset ja yhteisöt, jotka eivät ole valmiita yhteistyöhön valtion turvallisuusviranomaisten kanssa.

Mitä voimme tehdä? Mielestäni on tärkeää tehdä yhteistyötä demokraattisten tahojen kanssa, eikä meidän tule suvaita minkäänlaisia uskonnonvapauden rajoituksia. Kaikki sellaiset tapaukset, jotka ovat tiedossa vain uskonnollisissa sisäpiireissä tulee tuoda julki suurelle yleisölle.

Puheenvuorot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=SOkNLkdO-js.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *