Tämä artikkeli on laadittu Itäraportti-ohjelman (vko 17) pohjalta, jolloin koronapandemia ei ollut vielä räjähtänyt nykyisiin mittasuhteisiinsa. Studiossa oli tuolloin IRR-TV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka ja viestintäjohtaja Markku Tenhunen. Tulkkausapuna toimi ohjelmajohtaja Laura Haukka. Tämä ohjelma on jatkoa viime viikon ” Kuinka pitää huolta toisistamme koronapandemian aikana”-jaksolle. Viime kerralla pohdimme kotimaamme tilannetta, ja nyt on vuoro kysyä venäläisiltä seurakunnilta heidän tilanteestaan.
Ensimmäiseksi soitimme Sahalinin saarelle pastori Pjotr Jarmoljukille
Markku Tenhunen: Arvoisa pastori Pjotr Jarmoljuk, miten seurakuntanne on selvinnyt pandemian keskellä?
Pjotr Jarmoljuk: Tervehdin ilolla radiokuuntelijoita. Meillä on se tilanne, että emme voi kokoontua kirkkosalissa. Mutta internetin välityksellä voimme.
Markku Tenhunen: Onko teillä sairastuneita?
Pjotr Jarmoljuk: Ei luojan kiitos. Sahalinin saarella ei ole kovin montaa tartuntaa.
Markku Tenhunen: Ovatko ihmiset kiinnostuneita evankeliumista nyt kun jumalanpalvelukset tulevat internetin välityksellä?
Pjotr Jarmoljuk: 400-500 ihmistä seuraa niitä, mikä on enemmän kuin fyysisissä kokouksissa!
Markku Tenhunen: IRR-TV on tehnyt mittavaa kirjallisuustyötä Venäjällä, näkyykö sen vaikutukset teillä?
Pjotr Jarmoljuk: Kyllä, kiitos kaikille suomalaisille ystäville: meillä on uusia testamentteja. Kiitos myös missiokirjoista; niitä ihmiset ottavat suurella kiitollisuudella vastaan. Kiitos meiltä kaikilta sinne IRR–TV:lle.
Markku Tenhunen: Tuollaisia terveisiä siis Sahalinin saarelta. Millainen saari on kyseessä?
Hannu Haukka: Sahalinin saari sijaitsee Tyynellämerellä, Venäjän kaukoidässä. Mantereelta löytyy suurkaupunki Vladivostok. Pääkaupunki Južno-Sahalinskissa asuu alle 200 000 ihmistä. Kaakkoon päin mentäessä Japani on lähin valtio. Lento Moskovasta Vladivostokiin kestää 8 tuntia.
Markku Tenhunen: Nyt soitamme Ulan–Udeen. Missä tämä paikka on?
Hannu Haukka: Baikal-järven ja Mongolian välissä. Sen väkiluku on 414 000. Toimitimme sinne missiokirjoja, vieläpä juuri sopivasti ennen tätä pandemiaa. Burjaatit saivat ensimmäistä kertaa missiokirjan, omalla kielellään. Sillä kirjalla seurakunnat voivat ensimmäistä kertaa tavoittaa maanmiehiään, evankelioida! Heillä näkyy nyt myös Superkirja-ohjelma, joka siis on sarja Raamatun tarinoita lapsille sopivassa muodossa.
Nyt siis puhelu sinne:
Markku Tenhunen: Hyvää päivää Ulan–Udeen täältä Suomesta. Onko siellä jo kevät koittanut?
Sergei Jahov: Täällä oli jopa lumisade toissa päivänä! Vaihteleva sää. Tällä hetkellä on lumista ja kylmää.
Markku Tenhunen: Millä tavalla tämä pandemia on kohdannut teidän seurakuntaanne?
Sergei Jahov: Alkuvaiheessa meitä kovasti pelotti, mutta sitten me rukoilimme. Nuorisomme lähti liikkeelle rukouksen saattelemana, viemällä ruoka-apua ja muuta tarpeellista niille, jotka eivät voi liikkua ulkona.
Markku Tenhunen: Onko seurakuntalaisia sairastunut?
Sergei Jahov: Ei vielä tällä hetkellä, mutta kaupungissa on jo satakunta saanut tartunnan.
Markku Tenhunen: Se on ikävää. Te teette laajasti hyväntekeväisyyttä alkoholistien ja narkomaanien parissa. Voitteko toimia kaikessa tässä työssä ihan normaalisti nyt karanteeniaikana?
Sergei Jahov: Vastaanottokeskuksemme, jotka hoitavat riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä, ovat valitettavasti kiinni. Syy siihen on, että alkoholistien ja narkomaanien keskuudessa on suurempi riski tartunnoille, ja me emme siksi voi olla lähikontaktia vaativassa työssä heidän parissaan.
Markku Tenhunen: Olemme soittaessamme myös kysyneet IRR-TV:n tekemän kirjallisuustyön vaikutuksista. Miten Ulan-Udessa nämä kirjat ovat olleet siunaukseksi?
Sergei Jahov: Vapaaehtoisemme ovat liikkeellä ja toimittavat vanhuksille ruokaa, sekä samalla näitä missiokirjoja!
Minä seurakunnan pastorina olin aluksi hämilläni tästä epidemiasta, mutta sitten aloimme rukoilemaan: ja rukouksin me kannamme toisiamme. Tietysti jännittää, mutta esimerkiksi vapaaehtoisillamme on suojavarusteet työssään. (Puhelu katkesi teknisistä syistä)
Hannu Haukka: Ulan-Ude on lähellä Mongoliaa, jossa tiedämme tämän pandemian olevan jo suuri ongelma. Meidän oli tarkoitus pitää suurkaupunkimissio Mongolian pääkaupungissa, Ulan Batorissa. Nyt pandemia on sulkenut rajat, mutta onneksi saimme ennen sitä toimitettua Mongoliaan missiokirjoja, joissa on erittäin puhuttelevia muutostarinoita.
Ja Novosibirsk: siellä me toteutimme laajan suurkaupunkimission, jossa oli todella paljon seurakuntia mukana! Iloitsimme, että saimme siellä massiivista evankeliumin kylvöä.
Nyt soitamme Novosibirskiin: ja siellä meillä on langan päässä Piispa Vitaly Maksimjukille, joka on koko Siperian alueen piispa
Markku Tenhunen: Miten teillä näkyvät pandemian vaikutukset?
Vitaly Maksimjuk: Novosibirskin alueella on nyt 53 sairastunutta, mutta ei meidän seurakunnassamme. Olin tänään kaupungilla liikkeellä, ja jos ei tietäisi viruksen jylläävän niin ei sitä huomaisi. Kaduilla kulki paljon ihmisiä. Ruokakaupat olivat auki.
Markku Tenhunen: Miten seurakuntanne auttaa sairastuneita?
Vitaly Maksimjuk: Emme tietenkään voi mennä eristykseen, mutta me rukoilemme.
Markku Tenhunen: Joka puolella seurakunnat käyttävät paljon nyt internetiä tavoittaakseen ihmisiä. Onko teillä nämä kanavat käytössä?
Vitaly Maksimjuk: Käytämme niitä paljon. Joka aamu pidämme online-rukouskokouksen. Kolme kertaa viikossa meillä on raamattupiiri, ja nyt käymme läpi Ilmestyskirjaa. Se kiinnostaa tällä hetkellä ihmisiä. Sunnuntaisin meillä on jumalanpalveluksia. Niissä on enemmän osallistujia, kuin koskaan aiemmin. Pidämme myös Zoom-kokouksia.
Markku Tenhunen: IRR-TV on tehnyt mittavaa kirjallisuustyötä Venäjällä, miten se näkyy teillä?
Vitaly Maksimjuk: Nyt sen vaikutukset näkyvät enemmän kuin koskaan. Olemme jakaneet kaikille apulaispastoreille ja rukousryhmän johtajille tätä kirjallisuuta. Ja monilla on tuttavia, naapureita ja ystäviä, jotka kysyvät kysymyksiä… Meillä on myös seurakunnassamme tällainen iso taksinkuljettajien ryhmä, jotka jakavat näitä IRR-TV:n missiokirjoja asiakkailleen. Karanteeni-ohjeistus on täällä sellainen, että emme saa mennä 100 metriä pidemmälle kodeistamme, joten ikkunoidemme alla on paljon ihmisiä. Heitä voimme tavoittaa.
Markku Tenhunen: Terveisenne suomalaisille?
Vitaly Maksimjuk: Kiitos suomalaisille ystävillemme, jotka ovat vuosikymmenten ajan muistaneet rukouksin Venäjän kansaa. Te olette todellisia ystäviämme ja olette myös rukoilleet herätystä meille! Olette uhranneet omastanne ja lähettäneet ihmisiä tervehtimään meitä. Olemme samaa seurakuntaa. Rukoilemme että Jumala käyttää tätä aikaa hyväksensä ja lähettää herätyksen. Uskomme, että Jumala ravistaa seurakuntansa hereille tällaisen kautta. Että voisimme toteuttaa lähetyskäskyn. Rakastamme teitä ja rukoilemme. Muistakaa meitä rukouksin!
Markku Tenhunen: Nyt soitamme Moskovaan Ivan Baritshevskille.
Tervehdys Moskovaan, mitä sinne kuuluu? Onko sairastuneita seurakuntalaisia?
Ivan Baritshevsk: Täytyy sanoa, että suureksi harmiksemme täällä Moskovassa tämä tauti leviää nopeasti, pastoreitakin on sairastunut ja jopa kuollut.
Markku Tenhunen: Lämmin osanottomme.
Ivan Baritshevsk: Olemme kehottaneet kaikkia pysymään kotona. Meillä on Internet-jumalanpalveluksia, joka päivä. Ja koskaan ei ole ihmisten keskuudessa ollut tällaista auttamishalua, kuin nyt. Joka ilta samaan aikaa meillä on yhteinen rukouskokous Venäjällä. Monet ovat nyt työttömiä ja vapaaehtoiset menevät auttamaan heitä. Toimitamme ruoka-apua eläkeläisille ja monin tavoin estyneille. Nyt jos koskaan seurakunnan tarvitsee auttaa.
Toivon terveyttä teille! Haluan myös toivottaa, että vitsaus kulkisi teidän ohitsenne vahingoittamatta, ja että voisimme tulla yhteen rukouksessa, kysyen, mitä Jumala haluaa sanoa tämän kautta.
Itäraportti ohjelman saattoi tekstimuotoon
Sanna Kuipers
P.S. Lämmin kiitos esirukouksistasi ja tuestasi IRR-TV:n yhdessä Venäjän seurakuntien kanssa tekemään kirjallisuustyöhön! Voit edelleen tukea Venäjän kirjallisuustyötä viitteellä 2422 tästä linkistä. Jumalan runsasta siunausta sinulle!