Medialähetysjärjestö IRR-TV on välittänyt evankeliumia median kautta eri puolille maailmaa jo yli 40 vuoden ajan, mutta tuottaako se tulosta? Mikä saa IRR-TV:n jatkamaan lähetystyötä kuukaudesta ja vuodesta toiseen? Onko lähetystyön tekeminen nykypäivänä millään tavalla kannattavaa? Mm. näitä kysymyksiä esitti IRR-TV:n viestintäjohtaja Markku Tenhunen IRR-TV:n apulaistoiminnanjohtaja Andreas Wirthille ja kenttäpastori Ari Taljalle Itäraportti -radio-ohjelmassa.
Yrityksillä ja järjestöillä on omat mittarinsa, joilla seurataan työn tuloksia ja kannattavuutta. Myös medialähetystyössä voidaan pohtia kannattaako työ ja millä sitä mitataan. IRR-TV:llä yksi tärkeä mittari on palaute ja yhteydenotot ihmisiltä. Jos esimerkiksi tarkastelemme suurkaupunkimissioita, joita on järjestetty jo 107 eri kaupungissa eri maissa, niin yhteensä yli 450 miljoona ihmistä on ns. altistunut evankeliumin sanomalle. Ne mittarit, joita on käytettävissämme kertovat vain tietyn totuuden ja pintapuolisesti, mutta antavat meille suuntaa. Kuinka monta ihmistä yhteyttä ottaneista tekee uskonratkaisun ei voida tarkasti mitata, koska seurakunnat eivät raportoi meille tekemästään jälkihoitotyöstä. Esimerkiksi Mumbain missiossa evankeliumia julistettiin 30 päivän ajan potentiaalisesti 22 miljoonalle ihmisille ja heistä 370 000 otti yhteyttä missiotoimistoon. Jälkihoitotyö kesti kolme vuotta ja sitä teki 1650 seurakuntaa. On mahdotonta saada tietoa uskoon tulleiden tarkasta määrästä ja seurakuntien uusista jäsenistä yli kolmen vuoden aikana näin monesta seurakunnasta.
– Mutta Herra tietää. Työ Herrassa ei ole turhaa. Väitteeni on se, että nämä ovat jotain mittareita, jotka antavat suuntaa, siitä mitä tulos on voinut olla. Mutta siellä tapahtuu monin verroin suurempia asioita vielä jälkikäteen. Esimerkiksi joku, joka on saanut missiokirjan ja hänen elämänsä on muuttunut ja hän antaa sen kirjan taas eteenpäin ja sitten hänen elämänsä muuttuu jne. Eli ns. kerrannaisvaikutukset ovat monin verroin suurempia, toteaa IRR-TV:n kenttäpastori Ari Talja.
– Aina, kun yksikin tekee uskonratkaisun, niin se on aina minulle se viesti, että kyllä kannattaa. Tulos oli ainakin yksi. Mutta niitä on paljon enemmän. Se rohkaisee jatkamaan tätä työtä.
Ensimmäisissä mediamissioissa seurakunnat eivät olleet tarpeeksi varustettuja tekemään jälkihoitotyötä ja tapahtui sitä, ettei seurantatyötä tehty kunnolla. Tästä viisastuneena aina ennen uutta missiota seurakunnille teroitetaan velvoitetta todella sitoutua tekemään työtä vielä varsinaisen mission jälkeen jopa 1-2 vuotta.
– Tarjoamme seurakunnille ennen missiota koulutusta ja erilaisia työkaluja seurantatyöhön. Mm. Alfa -kurssit ja (kotimaassa) L10T -työ toimivat tähän hyvin. Varmistamme, että kaikilla seurakunnilla on joku suunnitelma, mitä he aikovat tehdä niiden ihmisten kanssa, jotka mission aikana ottavat yhteyttä.
Media on tehokas työväline
Yksi median käytön hyvistä puolista on sen taloudellinen tehokkuus saavuttaa ihmiset. Perinteisillä metodeilla kohteeseen lähetettäisiin työntekijä, joka yrittäisi tavoittaa omassa sosiaalisessa ympäristössään ja piirissään ihmisiä. Sen kustannukset verrattuna median käyttöön olisivat moninkertaiset. Lisäksi tämä perinteisempi tapa on valitettavan hidasta.
–Tämä on se mikä meitä ajaa eteenpäin. Seurakunnat tekevät hyvää työtä, mutta se ei ole riittävän nopeaa. Seurakunnat eivät tule tavoittamaan perinteisellä työllä kaikkia oman kaupunkinsa ihmisiä oman sukupolvensa aikana, tähdentää IRR-TV:n apulaistoiminnanjohtaja Andreas Wirth.
Lisäksi media on siellä missä ihmiset ovat. Sanoma saadaan television, radion, katumainonnan ja lehtien kautta ihmisten olohuoneisiin, työpaikoille, liikenteeseen ja missä ikinä he liikkuvatkaan. Mediakampanjoiden etu on myös siinä, että ihmiset, jotka ottavat yhteyttä puhelinkeskukseen ja kenen yhteystiedot menevät eteenpäin paikallisseurakunnille, ovat jo niitä, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat kuulla lisää.
Mitä kylvät, sitä niität
Medialähetystyö on kylvämistä. Loppujen lopuksi kysymys on enemmän kuuliaisuudesta kuin kannattavuudesta. Me teemme oman osuutemme ja Herra antaa sadon. Siinä mielessä voimme tehdä tätä työtä ilman tulospainetta. Jumala on lähettänyt meidät: olemmeko kuuliaisia sille kutsulle ja lähetyskäskylle? IRR-TV:n apulaistoiminnanjohtaja Andreas Wirth kiteyttää:
– Miten hienoa ja vapauttavaa onkin mitä Paavali kirjoittaa korintolaiskirjeessä, kun hän sanoo, että ’minä Paavali istutan, Apollos kastelee, mutta Herra antaa sadon. Ei siis ole istuttaja mitään, eikä kastelija’. Ja tämä on minun mielestäni niin vapauttavaa. Meidän vastuu on kertoa evankeliumi, vapauttava sanoma. Ne, jotka ottavat sen vastaan, he sitten lähtevät seuraamaan Jeesusta ja sitten on niitä, jotka eivät ota vastaan. Tärkeintä on vain, että kaikki kuulevat!
– Me Jeesuksen seuraajina eräänä päivänä valtaistuimen edessä vastaamme kysymykseen: Mitä teit lähetyskäskyn hyväksi? Käytinkö talenttini edistääkseni Jumalan asiaa vai käytinkö ne johonkin muuhun ?, jatkaa kenttäpastori Ari Talja.
– Otetaan kukin se oma paikkamme esirukoilijoina, lähtijöinä ja lähettäjinä.
Kiitos, että muistat työtämme esirukouksin! Jos haluat olla mukana taloudellisella panoksella, se onnistuu lahjoitussivumme kautta. Kiitos lahjastasi!