Sharon oli osallistunut hengellisiin tilaisuuksiin jo parin vuoden ajan, vaikka hänet tunnettiin vakaumuksellisena ateistina. Lokakuussa Jordan-joen rannalla tapahtui jotakin, mikä yllätti myös gospelbussimatkan johtajan Aviel Selan. Sharon halusi kertoa hänelle henkilökohtaisesta muutoksesta, jota oli tuskin osattu odottaa.
Joskus ihmisen elämässä tapahtuu muutos, jonka taustalla on pitkä matka kysymyksiä, kohtaamisia ja pohdintaa. Ulospäin kaikki saattaa näyttää entiseltä, kunnes tulee hetki, jolloin ihminen itse pukee muutoksen sanoiksi. Näin tapahtui lokakuussa Israelissa, kun IRR-TV tukemalle gospelbussimatkalle osallistunut Sharon kertoi matkanjohtaja Aviel Selalle muuttaneensa käsityksensä Jumalasta. Sharon ei ollut kuka tahansa hengellisistä asioista kiinnostunut osallistuja. Aviel tunsi hänet jo entuudestaan vakaumuksellisena ateistina.
Nainen, joka oli tunnettu vakaumuksellisena ateistina, halusi nyt itse kertoa uskovansa Jumalaan.
Sharon ja gospelbussimatkan johtaja Aviel Sela. Lokakuisella matkalla Sharon kertoi muuttaneensa käsityksensä Jumalasta.
Kaksi vuotta kohtaamisia – ja yksi ratkaiseva keskustelu
Lokakuussa järjestetty gospelbussimatka vei 45 maahanmuuttajaa Jordan-joelle, paikkaan, jossa Jeesus perimätiedon mukaan kastettiin. Matkanjohtajana toiminut Aviel Sela piti ryhmälle puheen. Sen jälkeen hänen luokseen tuli Sharon, joka halusi kertoa jotakin henkilökohtaisesti tärkeää. Sharon oli osallistunut silloin tällöin heidän järjestämiinsä hengellisiin tapahtumiin jo parin vuoden ajan. Vaikka hän ei ollut uskonut Jumalan olemassaoloon, hän oli jatkanut mukana käymistä. Tällä kertaa hänellä oli kuitenkin aivan uudenlainen viesti.
– Aviel, haluan kertoa sinulle jotakin. Olen muuttanut käsitystäni Jumalasta. Nyt uskon todella, että Jumala on olemassa! Tästä päivästä lähtien voin sanoa olevani uskovainen! Sharon sanoi.
Avielille Sharonin sanat olivat suuri ilonaihe. Hän oli nähnyt naisen osallistuvan tilaisuuksiin pitkän ajan kuluessa, mutta nyt Sharon kertoi itse uskon löytymisestä.
Kaikki muutokset eivät tapahdu hetkessä
Sharonin kertomus muistuttaa yhdestä lähetystyön tärkeästä ulottuvuudesta: ihmisen hengellinen matka ei aina etene nopeasti eikä suoraviivaisesti. Joku kuulee evankeliumin ensimmäistä kertaa ja kiinnostuu välittömästi. Toinen tarvitsee aikaa kysymyksilleen, mahdollisuuden tutustua kristittyihin ja tilaa pohtia kuulemaansa. Sharonin kohdalla yhteys hengellisiin tilaisuuksiin oli jatkunut jo parin vuoden ajan. Hänen kertomuksensa perusteella käsitys Jumalasta oli vähitellen muuttunut, kunnes hän oli valmis kertomaan uskostaan myös toiselle ihmiselle. Juuri siksi pitkäjänteisellä työllä on merkitystä. Jokainen kohtaaminen ei johda välittömään ratkaisuun, eikä ihmisen sisäistä muutosta voida mitata pelkästään osallistujamäärillä. Mutta joskus työn merkitys tulee näkyväksi hyvin henkilökohtaisella tavalla. Sharonin sanat Jordan-joen rannalla olivat Avielille tällainen hetki.
Lähes puolet matkustajista halusi lisää tietoa kristillisestä uskosta
Sharonin kertomus ei ollut matkan ainoa rohkaiseva uutinen. Gospelbussimatkalle osallistui yhteensä 45 maahanmuuttajaa, joista noin puolet tilasi itselleen Raamatun ja muuta hengellistä kirjallisuutta. Kiinnostus osoittaa, että matka tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua kristilliseen uskoon myös retken jälkeen.
Gospelbussimatkojen tarkoituksena onkin yhdistää yhteinen matka, ihmisten kohtaaminen ja mahdollisuus kuulla evankeliumia. Osallistujat saavat tutustua Israelin paikkoihin ja keskustella uskon kysymyksistä. IRR-TV tukee näiden matkojen toteuttamista yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Työhön kuuluu hengellisen opetuksen ja keskustelujen lisäksi kristillisen kirjallisuuden ja muun materiaalin jakaminen.
Yksi ihminen, yksi kertomus – ja yhteisen työn merkitys
Aviel Sela kiittää IRR-TVä rinnalla kulkemisesta ja tuesta, joka mahdollistaa gospelbussimatkojen järjestämisen. Sharonin kertomus tekee näkyväksi jotakin olennaista myös IRR-TV Israelissa tekemästä työstä. Kyse ei ole vain matkojen järjestämisestä tai osallistujamääristä, vaan ihmisistä, joita matkoilla kohdataan. Me emme voi tietää etukäteen, mikä keskustelu jää ihmisen mieleen tai milloin vuosien aikana kuultu sanoma alkaa saada uudenlaista merkitystä. Kristillisen lähetystyön näkökulmasta juuri tässä on pitkäjänteisen työn ydin: evankeliumia kerrotaan, ihmisiä kohdataan ja heille annetaan tilaa pohtia uskon kysymyksiä. Sharonin kohdalla tämä matka johti henkilökohtaiseen uskontunnustukseen. Se oli Aviel Selalle iloinen uutinen – ja samalla rohkaiseva muistutus siitä, miksi tätä työtä tehdään.