Huomenta!

Vaimoni Minna piti erinomaisen opetuksen viime etä-rukouskokouksessa (kyllä luitte oikein). Hänen opetuksensa ovat yleensäkin antoisia, mutta tällä kertaa minulle jäi sellainen kultakimpale haaviin josta haluan myös teille jakaa.

Opetus käsitteli Efeson seurakuntaa, taustaa ja elämää. Menemättä yksityiskohtiin Efeson seurakunnan tilanteesta, Paavalin monivuotisesta työstä siellä tai kirjeestä jonka hän kirjoitti ollessaan Rooman vankeudessa menen heti siihen kohtaan, joka minua kosketti ja puhutteli eniten.

Ilmestyskirjassa Johannes kirjoittaa:
”Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskentelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä: Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi; ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut. Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.” (Ilm 2:1-5)

Minna oli tutkinut ja kertoi mitä sana “ensimmäinen rakkaus” kreikan kielessä tarkoittaa: englannin kielinen STRONG sanakirja (G4413, prōtos ja G26, agapē) kääntää sen mm. sanoilla: “First and foremost agape love”. Eli suomeksi sen voisi myös kääntää sanoilla “…olet hylännyt ensisijaisen, tärkeimmän jumalallisen agape-rakkauden”.

Tämä pysäytti minut, koska olen tähän asti kuvitellun, että “ensimmäinen rakkaus” sana viittaa enemmän alku-ihastukseen ja rakastumisen, jossa saattaa tehdä kaikenlaisia hölmöjäkin asioita. (Minä ainakin tein).

Tässä vakavassa viestissä, jonka Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle, hän antaa heille tunnustuksen siitä, että tekevät kaikkea hyvää, näkevät vaivaa ja ovat teologisesti oikealla tiellä. Mutta se mikä on pielessä ja pitää korjata on, että Jumalaa ei ole enää heidän rakkautensa ensisijainen ja tärkein kohde. (En mene nyt siihen, että raamattu puhuu tässä yhteydessä agape-rakkaudesta, jota ihminen ei pysty ilman Jumalaa itsestään puristamaan.)

Välittömästi tuli mieleeni monia raamatunkohtia, jotka puhuvat tästä samasta asiasta, kuten siitä, että Herramme on kiivas ja “mustasukkainen” Jumala (5 Mos 4:23-24).

Tai Jeesuksen vastaus kun häneltä kysyttiin mikä on suurin käsky laissa: ”Niin Jeesus sanoi hänelle: “‘Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. (Mat 22:37-38)

Tai tilanne, jossa Jeesus sanoo Martalle: “Herra vastasi ja sanoi hänelle: “Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.”” (Luk 10:41-42)

Jäin pohtimaan onko Jeesus elämässäni elämäni ja rakkauteni ensisijainen ja tärkein kohde? Ja ikään kuin vahvistaakseen pohdintaani Dr. Charles Stanley kysyi tuoreessa “Kosketuskohta” -ohjelmassa: “Mihin Jumala sopii aikatauluusi?”

Nyt jos koskaan, meillä on mahdollisuus (on melkein pakko) koronan tähden pysyä paikoillaan ja pysähtyä miettimään elämämme prioriteetteja. Pyydetään yhdessä, että Hän voisi vaikuttaa meissä TAHTOMISTA ja TEKEMISTÄ niin, että voisimme antaa parhaan osan ajastamme ja elämästämme Hänelle.

Oikein siunattua työpäivää kaikille!


Andreas Wirth

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *